Suomen tuotantohyönteisten markkina on kehittynyt elintarvikkeet kärkenään, mutta markkina voi laajeta uusille alueille tulevaisuudessa. Yksi todennäköisistä alueista on rehuntuotanto. Laajentuminen edellyttäisi tuotantotapojen muuttamista samalla, kun tuotantomääriä nostettaisiin radikaalisti. Näin tuotantokustannukset kiloa kohden alentuisivat merkittävästi. Hollannissa, Ranskassa ja Belgiassa yritykset ovat jo edenneet suuren mittakaavan ratkaisuissa, joita Suomessa ei ole vielä toteutettu. Kävimme opintomatkalla Hollannissa kesäkuussa 2019. Tarkoituksenamme oli oppia siellä saaduista kokemuksista. Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen ja MinEines –hankkeiden toimenpiteenä laadittu matkaraportti on julkaistu Internetissä.

Rehuhyönteiset iso bisnes Euroopassa

Muutamassa hyönteisalan edelläkävijämaassa rehuhyönteisten suuren mittakaavan tuotantomenetelmien kehitys on jo pitkällä.  Esimerkiksi hollantilainen Protix avasi kesäkuussa 2019 maailman suurimman, 14 000 neliömetrin laajuisen hyönteistehtaan, jossa tuotetaan kontrolloiduissa ja automatisoiduissa olosuhteissa mustasotilaskärpäsen toukkaa rehujen raaka-aineeksi. Tuotanto on vielä käynnistysvaiheessa, mutta uuden tehtaan on tarkoitus kymmenkertaistaa vanhan tehtaan tuotanto (Anon. 2019a).

Ranskassa jauhopukin toukkaa kalanrehuksi tuottava yritys, Ynsect, rakentaa uutta tuotantolaitosta jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2021. Kun tehtaan tuotanto saadaan nostettua täyteen kapasiteettiin, siinä voidaan tuottaa vuosittain 20 000 tonnia proteiinia (Anon. 2019b).

Valmiuksia rehuhyönteisen tuotantoon haetaan meilläkin

Meillä Suomessa hyönteisiä ei tuoteta vielä kaupallisesti rehuksi, mutta tutkimuksessa ja teknologiakehityksessä haetaan taloudellisesti kilpailukykyisiä massakasvatusmenetelmiä, jotka mahdollistaisivat tuontiproteiinin korvaamisen hyönteisillä kotieläinten rehuissa. Tuotantokapasiteetin radikaali kasvattaminen ja tuotantokustannusten merkittävä pienentäminen toisi alan samalle teknologian tasolle muiden nykyaikaisten alkutuotannon alojen kanssa.

Kuva 1. Mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatus houkuttelee investointeja Euroopassa.

Hyönteiset maistuvat myös lemmikeille

Moni Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan suurista rehuhyönteisten tuottajista on lähtenyt markkinoille erikoisrehuilla tai lemmikkien ruuilla. Hyönteiset ovat luonnollista ja maistuvaa ravintoa monelle lemmikkieläinlajille. Lainsäädännön rajoitukset hyönteisten käytölle lemmikkien ravintona ovat myös vähäiset.

Lemmikkien ruuan myynti maailmanmarkkinoilla oli 86,6 miljardia USA:n dollaria vuonna 2018. Myynnin odotetaan kasvavan 5 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Euroopassa kasvun odotetaan olevan jopa 5,3 prosenttia. Meillä lemmikkien ruokiin kulutettiin vuonna 2018 noin 60 euroa asukasta kohden (Anon. 2019c). Suomessa lemmikeille suunnattujen hyönteistuotteiden markkinat ovat toistaiseksi pienet, mutta meiltäkin löytyy jo useita yrityksiä, jotka tuottavat esim. eläviä jauhopukin toukkia tai argentiinantorakoita lemmikkien ravinnoksi. Koemarkkinoinnissa on ollut ainakin yksi sirkkoja sisältävä koiranruoka.

Kuva 2. Joissakin lemmikkieläinkaupoissa lemmikkiliskoille ja siileille on tarjolla kotimaassa kasvatettuja, eläviä jauhopukintoukkia.

Hyönteistuotteilla niche-markkinoille

Lemmikkieläimille suunnattujen hyönteistuotteiden markkinoillakin oikeiden kohderyhmien löytyminen on avainasemassa. Esimerkiksi ruoantuotannon ilmastovaikutuksista kiinnostuneet, kasvispainotteista ruokavaliota suosivat kuluttajat saattaisivat valita myös lihansyöjälemmikeilleen hyönteistuotteen, jos sen valmistus olisi tavanomaisia lihavalmisteita ympäristöystävällisempää.

Hollannista löytyy esimerkkejä myös hyönteisrehujen kehityksestä artesaanituotantoon (Heiska ja Järvelä, 2019). New Generation Nutrition on kehittänyt hyönteisraaka-aineesta puolikosteita rehuja, joita voidaan käyttää aquaponisessa kirjolohen tuotannossa. Puolikosteat rehut vajoavat veteen ja kalat nappaavat ne liikkeestä. Rehujen koostumuksessa on huomioitu myös aquaponiseen systeemiin yhdistetyn salaatintuotannon ravinnetarve. Hyönteisistä on haettu puuttuvaa lenkkiä urbaaniin tuotantosysteemiin, missä ravinteet kiertävät lähes sataprosenttisesti.

Kirjoittaja on erikoistutkija Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta.

Lähteet

Anon.  2019a. New Protix Plant: A transition in insect farming. All About feed. Viitattu 7.8.2019.

Anon. 2019b. Ÿnsect trailblazing insect protein. Food ingredients first. Viitattu 7.8.2019

Anon 2019c. Food Report 2019 – Pet Food. Statista Consumer Market Outlook – Segment Report.

Heiska, S. ja Järvelä, M-L. 2019. Urbaani ruokatehdas tuottaa vihanneksia ja kalaa. Kehittyvä Elintarvike 4: 34-35.