Lemmikkieläinten ruokiin käytettävät rahamäärät ovat tasaisessa nousussa (mm. FAOSTAT 2019). Hyönteisproteiinilla on suuri potentiaali lemmikkieläinrehuteollisuuden raaka-aineena ja kasvavat markkinat tarjoavat mahdollisuuden tuoda esille uusia kotimaisia tuotteita. Hyönteisalan näkökulmasta lemmikkieläinten ruuat nähdään laajemman kasvun mahdollistajana. Aihetta käsittelevä raportti, Hyönteistuotteita erikoismarkkinoille: Lemmikkieläinten ruuat hyönteisalan kasvun mahdollistajana, julkaistiin Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus -julkaisusarjassa tammikuussa 2020 (Järvelä ym. 2020). Raportti on laadittu Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen– ja MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hankkeiden toimenpiteenä.

Hyönteisiä erikokoisille markkinoille

Lemmikkieläinten ruokien markkinat voidaan jaotella erikois- ja massamarkkinoihin. Esimerkiksi matelijoiden ruokinta voidaan luokitella erikoismarkkinoiksi, joilla toimimiseen riittävät pienemmät tuotantovolyymit. Kissan- ja koiranrehuteollisuus taas kuuluu massamarkkinoihin, joilla toimiminen edellyttää isompaa tuotantokapasiteettia.

Nykyisellään kotimainen hyönteistuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan massamarkkinoiden raaka-ainetarpeita. Lemmikkieläinten ruokien markkinat tarjoavat kuitenkin hyönteistuottajille mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa omaa toimintaansa ilman suuria investointiriskejä. Lemmikkieläinten ruokien markkinat voidaan nähdä myös potentiaalisena väylänä kohti suurempia massamarkkinoita.

Euroopassa edetään jo hyvää vauhtia kohti massamarkkinoita. Koiran- ja kissanrehuja löytyy usealta eri rehuvalmistajalta. Yritykset käyttävät raaka-aineena pääasiallisesti mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukkaa ja hyönteisten osuus eri ruuissa vaihtelee 6-40 prosentin välillä. Koirien herkkutuotteissa hyönteisraaka-aineena on käytetty myös jauhopukin (Tenebrio molitor) toukkaa ja sirkkoja. Yritykset, jotka tuovat esille hyönteisraaka-aineen alkuperämaan, kertovat mustasotilaskärpäsentoukkaraaka-aineen tulevan pääosin Hollannista. Monet yritykset painottavat hyönteisiä ympäristöystävällisempänä valintana. Hyönteisten kerrotaan tuottavan proteiinia tehokkaammin ja pienemmällä vesimäärällä perinteisiin tuotantoeläimiin verrattuna. Lisäksi hyönteisten kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät. Myös rehun hiilihydraatit on pääasiassa pyritty valitsemaan ympäristöystävällisestä näkökulmasta. Esimerkiksi riisin sijaan on valittu tuotantomaassa kasvatettua perunaa. Hollantilaista alkuperää olevan raaka-aineen kerrotaan olevan puhdasta ja ilman antibiootteja kasvatettua.

Luonnollista, lajinmukaista ja ravitsemuksellisesti sopivaa ravintoa

Hyönteiset ovat luontaista ravintoa monille eksoottisemmille lemmikkieläimille; esimerkiksi sammakoille, kilpikonnille, hämähäkeille ja siileille. Koska hyönteisiä syöviä eläinlajeja on useita, myös rehuhyönteislajien kirjo on laaja. Kohde-eläinlajista riippuen hyönteisiä voidaan hyödyntää rehukäytössä eri kasvuvaiheissa elävinä, kuivattuina, pakastettuina tai esimerkiksi jauhettuina yhdeksi täysrehun komponentiksi.

Koska hyönteiset ovat hyvin laaja ryhmä, myös niiden ravintosisällöissä on huomattavia eroja. Yleisesti hyönteisten proteiinipitoisuus on korkea ja rasvahappokoostumus tasapainoinen. Hyönteistuotteita erikoismarkkinoille: Lemmikkieläinten ruuat hyönteisalan kasvun mahdollistajana –raporttiin on kerätty tarkempaa tietoa muun muassa hyönteisten aminohappokoostumuksesta, kivennäis- ja hivenainepitoisuuksista sekä hyönteisten muista ravinnollisista ominaisuuksista, kuten kitiniistä.

Kuva 2. Jauhopukin toukat soveltuvat monien lemmikkieläinten ravinnoksi. Kuva: Titta Järveläinen.

Opasmateriaalia hyönteiskasvatuksen tueksi

Yleisimmin käytettyjen hyönteislajien, kotisirkan (Acheta domesticus), mustasotilaskärpäsen ja jauhopukin, kasvatuksen tueksi löytyy suomenkielistä opasmateriaalia (Niemi ym. 2019). Nykyisen hyönteislajikirjon laajentamisesta kiinnostuneita tahoja ovat muun muassa lemmikkieläinharrastajat ja kysynnän kautta lemmikkieläinten ruokia myyvät vähittäiskaupat. Suomenkielistä opasmateriaalia on kuitenkin toistaiseksi vähänlaisesti saatavilla vähemmän käytettyjen hyönteislajien kasvatuksen tueksi.

Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen– ja MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hankkeiden toimenpiteenä vierailtiin Korkeasaaressa helmikuussa 2020 tutustumassa eläintarhan lajikirjoltaan monipuoliseen hyönteiskasvatukseen ja haastattelemassa eläintenhoitajia. Keskusteluissa nousivat esille muun muassa rehuhyönteisten lajinmukainen hoito ja asianmukaiset kasvatusolosuhteet. Rehuhyönteisten oikealla tavalla järjestetty hoito on paitsi eettisesti oikein, myös tärkeää rehuhyönteisen hyvän ravinnollisen laadun varmistamiseksi. Omalla kasvatuksella voidaan varmistaa, että hyönteiset on hoidettu ja ruokittu asianmukaisesti, ja että oikean kokoisia hyönteisiä on tarjolla tarpeen mukaan. Kasvatuksessa on mahdollista ottaa huomioon myös kohde-eläinten erilaiset tarpeet. Esimerkiksi hämähäkkien ruokinnassa korostuu hyönteisten ruokinta viimeisten 24 tunnin aikana, sillä hämähäkin syövät hyönteisistä vain sisäosat. Korkeasaaren hyönteiskasvatuksesta tullaan julkaisemaan infovideoita kevään 2020 aikana.

Kuva 3. Korkeasaaren pikkumarmosetti herkuttelee kulkusirkalla. Kuva: Ronja Kuorikoski.

Suomessa lähitulevaisuutta?

Hyönteisala pystyy vastaamaan moniin ajankohtaisiin kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttaviin trendeihin. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia esimerkiksi käytettävien tuotteiden eettisyydestä ja tuotannon ympäristönäkökulmista.

Myös suomalaiset lemmikkieläinrehuteollisuuden toimijat suhtautuvat pääasiassa myönteisesti hyönteisten käyttöön lemmikkieläinten ruokien raaka-aineena. Yritykset kaipaavat kuitenkin lisätietoa esimerkiksi hyönteisten ravintosisällöistä sekä niiden käsittelystä, koostumuksesta ja säilyvyydestä. (Korva ja Satokaski 2019.) Alan kehittyessä ja tietotaidon lisääntyessä voidaan uusia rehutuotteita kuitenkin odottaa myös Suomen markkinoille.

Kirjoittajat: Titta Järveläinen ja Ronja Kuorikoski, MiniEines- ja Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen -hankkeista

Lähteet:

FAOSTAT 2019. Statista. Saatavilla: http://www.fao.org/faostat/en/#home [viitattu 4.3.2020].

Järvelä, M.-L., Järveläinen, T., Ruokamo, T., Marnila, P., Mäki, M., Välimaa, A.-L. & Heiska, S. 2020. Hyönteistuotteita erikoismarkkinoille: Lemmikkieläinten ruuat hyönteisalan kasvun mahdollistajana. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 25 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-902-6 [viitattu 4.3.2020].

Korva, T. & Satokaski, M. 2019. Kotimaisten lemmikkieläinrehuvalmistajien kiinnostus hyönteisraaka-aineeseen. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827507 [viitattu 4.3.2020].

Niemi, J. K., Karhapää, M., Mellberg, S., Latomäki, I. & Wirtanen, G. 2019. Hyönteiskasvatusopas. Hyönteistuotannon edistäminen Etelä-Pohjanmaalla-hanke (Entolab). Saatavissa: Internetissä: https://www.luke.fi/biosecurity/entolab/ [viitattu 4.3.2020].

Otsikkokuva: Argentiinantorakka (Blaptica dubia) maistuu monille lemmikkieläimille. Ronja Kuorikoski.