Suomessa hyönteisten käyttö elintarvikkeena sallittiin lokakuusta 2017 alkaen. Niille oli haettava uuselintarvikeasetuksen mukainen lupa 1.1.2019 mennessä, sillä niillä ei ollut todennettua käyttöä EU-alueella ennen 15.5.1997. Monet yrittäjät olivat jo valmistautuneet hyönteisten tuotantoon luvan astuessa voimaan ja alalle syntyi nopeasti useita tuottajia ja jalostavia yrityksiä. Positiivinen kiinnostus oli vahvasti näkyvissä Pohjois-Pohjanmaallakin.

Suomalaiset kuluttajatkin suhtautuivat myönteisesti hyönteisten syömiseen (Hyönteiset ruokaketjussa 2017). Muun muassa streetfood-tyyppiset hyönteisruoka-annokset erilaisissa tapahtumissa saavuttivat tarjoajien kommenttien mukaan suosiota ja uusia hyönteiselintarvikkeita tuli markkinoille vauhdilla. Kiihkeän alun jälkeen kiinnostus alkoi kuitenkin hiipua ja monet tuottajat ja elintarvikejalostajat luopuivat tuotannosta. Harvassa olivat myös ne kivijalkaravintolat, jotka ottivat hyönteiset listalleen pysyvästi, monet toki kokeilivat.

Ravintoloissa nähtävissä kiinnostusta hyönteisten käyttöön

Oulun ammattikorkeakoulussa valmistui syksyllä 2019 opinnäytetyö Hyönteisraaka-aineen hyödyntäminen elintarvike- ja ravintola-alalla (Hornela 2019). Työssä kartoitettiin kyselyllä pohjoispohjanmaalaisten yrittäjien kiinnostusta käyttää hyönteisiä elintarvikkeiden ja ruoan valmistuksessa sekä heidän valmiuksiaan ja tiedontarvetta hyönteisten käytöstä.

Kysely toteutettiin keväällä 2019, jolloin oli näkyvästi uutisoitu kiinnostuksen laantumisesta hyönteisruokaan ja hyönteisalan yrityksien lopettamisesta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 23 yritystä, joista 13 oli ravintoloita ja 10 muita elintarvikealan toimijoita. Kyselyyn vastanneissa ravintoloissa oli enemmän kiinnostusta ottaa hyönteisraaka-aine käyttöön kuin muissa elintarvikealan yrityksissä. Kaikkiaan reilu puolet vastanneista oli kiinnostunut tai ehkä kiinnostunut hyönteisten käytöstä. Hyönteisten käyttöön ravintoloissa mainittiin vaikuttavan kysynnän lisäksi keittiömestarin kiinnostus ja taidot.

Ravintoloista yksi halusi ottaa hyönteiset käyttöön välittömästi, kaikista yrityksistä viisi 2-5 vuoden kuluessa. Suurin osa kaikista yrityksistä ei vielä osannut sanoa, millä aikavälillä ja mitä hyönteislajeja tulisi käyttämään. Kyselyn hetkellä kotisirkka, trooppinen kotisirkka ja kuhnurintoukka mainittiin joidenkin yritysten kommenteissa. Käytöstä kiinnostuneet eivät osanneet vielä sanoa, missä muodossa hyönteisiä käyttäisivät. Ravintoloissa kiinnostavimpana koettiin kuivatut ja pakastetut kokonaiset hyönteiset ja muissa elintarvikealan yrityksissä kokonaiset, jauhetut ja pakastetut hyönteiset.

Tiedon- ja osaamisentarpeista merkittävimpinä nousivat esiin saatavuus ja logistiikka sekä kannattavuus ja hinnat. Kaikissa yrityksissä haluttiin myös lisätietoa hyönteisten käyttöominaisuuksista. Ravintoloissa luonnollisesti haluttiin tietoa raaka-aineen käsittelystä ja valmistustavoista. Lisäksi hyönteisten käyttöön liittyvä lainsäädäntö ja allergeenit mietityttivät ravintoloita.

Ravintoloista kolme ja muista elintarvikeyrityksistä kuusi ei ollut kiinnostunut ottamaan käyttöön hyönteisiä. Syiksi mainittiin, ettei se ole ajankohtaista ja etteivät hyönteiset tuota lisäarvoa omaan tuotantoon. Jotkut kokivat rajoitteena hyönteisiin liittyvät mielikuvat ja asenteet.

Aistien avulla hyönteiset tutuksi

Alkuinnostuksen jälkeen kuluttajien ostointo hiipui.  Osa kuluttajista ei halua edes maistaa ”ötököitä”. Korkea proteiinipitoisuuskaan ei kannatellut hyönteisiä markkinoilla. Hinta saattoi olla myös kulutusta hillitsevä tekijä.

Samuel Piha (2017) kertoo Hyönteisruoka ja kuluttajan psykologia -artikkelissaan hyönteisruokaa käsittelevän kansainvälisen tutkimuksen ja arkikokemuksen osoittavan, että länsimaisessa kulttuuripiirissä kuluttajien psykologia on suurimpia hyönteisruuan menestymistä haittaavia tekijöitä. Tunteella ruokaan suhtautuessa hyönteiset voivat herättää inhoa ja ne liitetään mielikuvissa likaan ja pilaantuneeseen ruokaan. Inhon tunnetta ei välttämättä voiteta edes rationaalisilla argumenteilla hyönteisruuan ympäristöystävällisyydestä, terveellisyydestä ja hyvistä ravintoarvoista. Sosiaalinen ja kulttuurinen oppiminen voi aktivoida tai tukahduttaa evolutiivisesti muovautunutta alttiutta oppia inhoamaan hyönteisiä helpommin kuin muita asioita: länsimaissa hyönteisinhoa on lietsottu, Kaukoidässä ei niinkään.

Piha ym. (2017) toteuttivat vuonna 2016 tutkimuksen, jossa kuluttajien tietotasoa hyönteisruuasta testattiin tietovisan avulla. Tietovisan pistemääriä verrattiin halukkuuteen ostaa erilaisia kuvissa esitettyjä hyönteisruokatuotteita. Tietotason vaikutuksen huomattiin olevan kulttuurisidonnainen: vain Pohjoismaissa tietovisan korkeampi pistemäärä oli yhteydessä suurempaan ostohalukkuuteen. Samassa tutkimuksessa selvitettiin muun muassa aiempien käyttökokemusten ja uusiin ruokiin kohdistuvan pelon (ruokaneofobia) vaikutuksia ostohalukkuuteen. Näiden vaikutukset nähtiin olevan kulttuurisesti universaaleja: niillä todettiin olevan yhteys ostohalukkuuteen kaikissa Euroopan maissa.

Ostohalukkuuteen voidaan vaikuttaa myönteisesti antamalla kuluttajien maistaa hyönteisruokaa, jolloin heidän vaistonsa vähitellen tottuvat siihen (aististrategia). Lisäksi Pohjoismaisiin kuluttajiin voidaan vaikuttaa vetoamalla järkeen (opetusstrategia), mikä taas ei välttämättä toimi Keski-Euroopassa. (Piha 2017.) Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Keski-Euroopassa otetaan vastaan suomalaisen hyönteisyrityksen sirkkasuklaa ja proteiinivälipalat. Kuluttajien totuttaminen uuteen ruoka-aineeseen vaatii sinnikkyyttä ja uskoa tulevaisuuteen.

Entä tulevaisuus?

Nyt on nähty ja koettu kokonaan uudenlaisen raaka-aineen tuotannon alkuinnostus ja huippu. Edelläkävijät lähtivät innokkaasti mukaan hyönteistuotantoon ja kehittivät monenlaisia uusia tuotteita. Jotkut tuotteet ovat jääneet elämään ja kauppojen valikoimiin. Uusia tuotteita on kehitteillä edelleen ja niitä lanseerataan markkinoille: uutuuksista esimerkkinä Griidyn pannusirkka ja uusista markkinoista Entiksen sirkkasuklaan lanseeraaminen Keski-Eurooppaan.

Elintarvikealan yrittäjien tiedontarve täytyy ottaa tosissaan ja pyrkiä ratkomaan jo ennalta hyönteistuotannon ja jakelun pullonkauloja. Tarvitaan myös koulutusta hyönteisten käyttöön ruoka- ja elintarvikealan oppilaitoksissa. Lasten ja nuorten kasvatuksessa esimerkiksi kotitaloustunneilla yksi teemapäivä voisi olla hyönteiset. Kyselyssäkin tiedusteltiin vastaajien halua osallistua hyönteisalan info- ja maistelutilaisuuteen: puolet vastaajista oli kiinnostunut tutustumaan alaan ja saamaan siitä lisätietoa (Hornela 2019).

Kyselytutkimuksessa hyönteisten käytöstä kiinnostuneet yritykset halusivat ottaa hyönteiset käyttöön pääasiassa muutaman vuoden kuluessa. Hyönteisten merkitys ihmisten ruokavaliossa saattaa saada merkitystä uudelleen, kuten kyselyyn vastannut ravintoloitsijakin pohdiskeli tulevaisuuden mahdollista lihan ylituotantoa ja ilmastonsuojelua. (Hornela 2019.) Kaikkia kansalaisia koskeva vastuullisuus juuri ilmastokysymyksissä ja ruoan käytön globaali tasa-arvo voivat hyvinkin tukea hyönteisten käyttöä suomalaisessakin ruokavaliossa. Kestämättömästi tuotetun lihan ja tiettyjen ylikalastettujen kalalajien ruokatalouskäytön väheneminen lisää tarvetta uusille proteiinilähteille. Myös terveyshyödyt voivat nostaa kulutusta. Nyt tehdään tutkimusta mm. kitiinin vaikutuksista suolistoterveyteen ja immuunijärjestelmään (Heiska 2019). Ovatko uutteet seuraavia uusia tuotteita?

Teksti: Soila Hiltunen, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Oulu, MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja –hanke

MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hankkeen tavoitteena on edistää hyönteisten alkutuotantoa ja jatkojalostusta Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketta toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu ry/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus (Luke), ja sitä rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). Tutustu hankkeeseen ja sen monipuolisiin materiaaleihin osoitteessa oamk.fi/minieines.

Lähteet:

Hornela, M. (2019) Hyönteisraaka-aineen hyödyntäminen elintarvike- ja ravintola-alalla: Pohjois-Pohjanmaalla toimivien yritysten kiinnostus, valmiudet ja tiedontarpeet. Opinnäytetyö. Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma. Agrologi (AMK). Oulun ammattikorkeakoulu.
https://oamk.finna.fi/Record/leevi.220325

Piha, S. 2017. Hyönteisruoka ja kuluttajan psykologia. Tieteessä tapahtuu 04/2017. https://journal.fi/tt/article/download/64677/25916/

Heiska, S. 2019. Hyönteisalan monet mahdollisuudet -esitys 5.11.2019. https://www.oamk.fi/c5/files/3415/7346/3157/hyonteisalan_monet_mahdollisuudet.pdf

Suomalainen hyönteisruoka pääsee saksalaiskauppaketjun matkassa Eurooppaan. 2020. Kauppalehti.fi.

www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-hyonteisruoka-paasee-saksalaisen-kauppaketjun-matkassa-eurooppaan/0c73998d-bb9b-49ef-97de-ad21c43025aa?fbclid=IwAR1Negl_KRg28ehbipBQsh0lml_ov4D_x53ZWVGSanIJkQdL2P1k_Lm5lVY