Käynnissä olevassa hankkeessa selvitetään energian- ja ruoantuotannon yhdistämistä kaukolämpölaitoksen ympärillä. Mustasotilaskärpänen voisi tuoda toimintamalliin tärkeitä kiertotalouden ratkaisuja.

Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli -hankkeessa luodaan kiertotalouteen perustuvaa toimintamallia kaukolämpölaitoksen ympärille. Biohiililaitoksen ympärille mallinnetaan järjestelmää, jossa yhdistyy energian ja ruoan tuotanto. Hankkeessa selvitetään, olisiko biohiililaitoksen yhteyteen kannattavaa tuoda hyönteiskasvatusta, kalojen kiertovesikasvatusta, kasvi- tai kasvuhuonetuotantoa sekä biokaasutuotantoa. Hyönteiskasvatuksen osalta hankkeessa on erityisesti selvitetty mustasotilaskärpäsen kasvatusta.

Toimintamallin keskiössä on kiertotalous, resurssiviisaus ja hiilineutraalit toimintatavat. Ajatuksena on, että eri toimintayksiköiden tuominen samaan paikkaan tuo hyötyjä niin taloudellisesti kuin myös resurssien tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta. Hankkeessa ovat mukana Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Hankkeessa Sodankylän alue toimii case-esimerkkinä, mutta toimintamalli on monistettavissa muuallekin.

Toukkatuotanto hyötyisi teollisesta symbioosista

Hankkeen keskeinen idea on, että eri tuotantoyksiköiden tuominen kaukolämpölaitoksen yhteyteen loisi teollisen symbioosin, joka synnyttäisi monia hyötyjä. Hankkeen hyönteisosuuden asiantuntijana toimiva Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Miika Tapio kertoo, mitä tämä voisi tarkoittaa hyönteiskasvatuksen osalta:

– Käytännössä hyönteiskasvatusyksikkö voisi hyötyä esimerkiksi lämpölaitoksen ylijäämäenergiasta, kasvintuotannon tarpeettomasta kasvimassasta tai biokaasulaitoksen mädätteestä. Toukat voisivat siis valmistaa mädätteestä lannoitetta. Vastaavasti hyönteistuotannossa tuotettua lannoitetta voitaisiin ohjata kasvi- tai kasvuhuoneisiin.

Tapion mukaan hyönteiset olisivat oleellinen osa järjestelmän kiertotaloutta:
– Mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatuksessa voitaisiin hyödyntää paikallisia orgaanisia massoja. Sodankylän tapauksessa nämä massat voisivat olla esimerkiksi poro- ja kalatalouden perkeitä ja sivuvirtoja, bio- ja ravintolajätettä sekä lantaa. Paikalliset resurssit saataisiin siis kiertotalouden mukaisesti hyötykäyttöön.

– Toukkatuotanto hyötyisi tästä, sillä läheltä saatavat massat pienentäisivät toukkatuotannon rehu- ja logistiikkakuluja. Kuljetuskustannukset pienenisivät myös sen vuoksi, että järjestelmässä syntyvät tuotteet hyödynnettäisiin myös lähiseudulla, Tapio jatkaa.

– Lisäksi toukkatuotanto voisi hyötyä symbioosin tarjoamasta edullisesta lämmityksestä ja sähköstä. Lämmitys- ja sähkökustannukset voivat kumpikin muodostaa kymmenyksen toukkatuotannon kuluista, joten energiakäyttöön liittyvät taloudelliset hyödyt voivat olla merkittäviä. Lisäksi symbioosi voisi tuoda joitakin etuja yhteisten varastotilojen ja laitteiden kautta. Myös eri alojen erityisosaamisen keskittyminen voisi luoda kiinnostavan osaamiskeskittymän laitoksen ympärille, Tapio listaa symbioosin mahdollisia etuja.

Paikalliset raaka-aineet ja sivuvirrat hyötykäyttöön

Toimintamallilla tähdätään paikallisten raaka-aineiden käytön tehostamiseen. Sodankylän alueella tämä tarkoittaisi muun muassa lähialueelta kerätyn hakkeen käyttöä biohiililaitoksessa. Prosessista syntyisi lämpöä, sähköä ja biohiiltä.

Lisäksi järjestelmän muihin yksiköihin voitaisiin ohjata lähialueen poro- ja kalatalouden sivuvirtoja sekä erilliskerättyä biojätettä kotitalouksista ja ravintoloista. Orgaanisia sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitoksessa sekä hyönteisyksikössä. Järjestelmässä pyrittäisiin siis hyödyntämään paikallisia raaka-aineita ja toisaalta järjestelmässä syntyvät lopputuotteet hyödynnettäisiin myös paikallisesti.

Raaka-aineiden hyötykäytössä mustasotilaskärpäsen toukat olisivat tärkeässä roolissa. Toukat kun voivat käyttää eloperäisiä sivuvirtoja kasvualustoinaan ja ravintonaan.

– Nykysäädösten mukaan suuri osa orgaanisista massoista ei kuitenkaan ole rehukelpoista, joten tällöin toukat liittyisivät järjestelmän ravinnontuotantoon lähinnä toukkien kasvatusjäännöksestä eli frassista tuotettavien lannoitteiden kautta. Mikäli toukille ohjattaisiin vain rehukelpoisia massoja, voitaisiin toukista tuotettua rehua hyödyntää myös järjestelmän kalankasvatusyksikössä kalojen ravintona, mutta rehukelpoisten massojen saatavuus on rajallista, Tapio selvittää.

Aukeaako Eurooppa hyönteisille tänä vuonna?

Kuluva vuosi on mielenkiintoinen hyönteisteollisuuden kannalta, sillä uusia EU-säädöksiä odotetaan julkaistaviksi. Vuoden alussa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi ensimmäisen hyönteistä koskevan arvion elintarvikelupiin liittyen. Kuivattu jauhopukin toukka on nyt hyväksytty tuote koko Euroopan unionin alueella. Myös muiden hyönteislajien osalta odotetaan päätöksiä. Mikäli päätöksenteko etenee odotetusti, saattavat Euroopan markkinat aueta laajemminkin tulevana kesänä niin ruoka- kuin rehuhyönteistenkin osalta.

Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli -hanke tuottaa tietoa hyönteistuotannon käytöstä ja kannattavuudesta kiertotalouden näkökulmasta. Hankkeen puitteissa on tehty myös markkinaselvitystä hyönteistuotteiden osalta.

Mikäli uudet säädökset mahdollistavat laajemmin ruoka- ja rehuhyönteisten käytön, tulee tämä todennäköisesti lisäämään hyönteisiin kohdistuvaa kiinnostusta ja kysyntää. Tässä tapauksessa hankkeessa tuotettu tieto hyönteisten käytöstä kiertotalouden ratkaisuna luo arvokasta tietoa hyönteisalalle.

Lisätietoja hankkeen verkkosivuilla: businesslappi.fi/hanke-artikkeli/uudensukupolvenkaukolampolaitosmalli/