Jauhopukin toukka on yksi eniten tuotetuista ruoka- ja rehuhyönteisistä. Kuva: Miika Tapio, Luke

Hyönteisistä odotetaan uusia ratkaisuja kiertotalouteen

Hyönteiset voivat tarjota tulevaisuudessa uusia kestäviä ratkaisuja biokiertotalouteen. Hyönteisten massatuotanto mahdollistaa erilaisten sivuvirtojen käsittelyn tehokkaasti arvokkaammiksi tuotteiksi, joita voidaan hyödyntää ruokaketjussa tai erilaisten biomateriaalien valmistusaineena. Hyönteisistä voitaisiin saada uusia superfood-innovaatioita, eläinten hyvinvointia lisääviä kotoisia rehuvalkuaisia, kasvin puolustuskykyä vahvistavia kierrätyslannoitteita tai ilmastoystävällisiä biomuoveja. Alalla nähdään potentiaalia nopeaan kasvuun, mutta uutuus luo myös haasteita.

Uutuus haasteena

Ei ole kovin tavallista, että alkutuotantoon saadaan kokonaan uusi laji, jolle on kehitettävä täysin uudenlaiset tuotantoprosessit ja toimitusketjut. Hyönteistuotanto voi mahdollistaa alkutuotannon maaseudun lisäksi myös kaupunki- tai teollisuusympäristöissä. Hyönteisraaka-aineen käyttö ja prosessointi ovat myös elintarvike-, rehu- ja kemianteollisuudelle uutta. Tuotekehityksen lisäksi tuotteille on myös rakennettava markkinat ja jakelukanavat, sekä löydettävä kuluttajaryhmät, jotka voisivat omaksua uusiin tuotteisiin liittyvät hyödyt ja viedä hyönteistuotteiden käyttöön liittyvää kulttuurista muutosta eteenpäin.

Tarvitaan muutos

Hyönteisten massatuotannon ja sen ympärille rakentuvan hyönteistalouden kasvu edellyttää radikaalia muutosta, johon tarvitaan mukaan monenlaisia innovaatiotoimijoita koko hyönteistuotteen arvoketjusta. Muutosta kohti hyönteistalouden valtavirtaistamista valmistellaan monella taholla. Hyönteisten elintarvike- ja rehukäyttöön liittyvää regulaatiota uudistetaan Euroopassa ja hyönteiset ovat mukana muun muassa uudessa EU:n Pellolta pöytään strategiassa. Kiinnostus ei kuitenkaan rajoitu Eurooppaan, vaan hyönteistalous kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Tutkimuslaitosten ja hyönteisyritysten rajapinnoissa tapahtuvasta innovaatiotoiminnasta alkaa olla jo kymmenen vuoden kokemus eri puolilla maailmaa.

Mitä voisimme oppia hyönteisalan kehittäjiltä muualla maailmassa?

Hämeen hyönteiskeskuksessa selvitettiin, voitaisiinko kansainvälisen tiedeyhteisön kokemuksista ottaa mallia muutokselle. Tuotantohyönteisten tutkimus on nuorta, mutta tutkimuskysymyksiä ratkotaan maailmanlaajuisessa yhteistyössä. Insects to Feed the World konferenssi kokosi marraskuussa 2020 jo kolmatta kertaa tuotantohyönteisalan tutkijat yhteen neljäksi päiväksi. Vastaavasti The European Federation of Animal Science (EAAP) on sisältänyt jo vuodesta 2017 asti hyönteiset yhtenä eläintuotannon alana ja EAAP Virtual meeting 2020 sisälsi kolmipäiväisen hyönteisosion. Sadoista esityksistä on nostettu esiin tärkeiksi tunnistettuja hyönteisalan rakentumisen ajureita tutkimuksen ja hyönteisyritysten yhteistyöstä.

Hyönteistuotteet asiakasnäkökulmasta

Hyönteisraaka-aine voi vaikuttaa monimutkaiselta asiakkaan näkökulmasta. Rehuksi voidaan käyttää seitsemää eri hyönteislajia, joilla on erilaiset ominaisuudet. Saman lajin sisälläkin tuotantotavat, kasvatusalustat tai rehut, ja prosessointiteknologiat vaihtelevat. Näiden vuoksi ”hyönteisjauho” voi olla hyvin erilaista eri kasvattajilla tai jopa saman kasvattajan eri kasvatuserissä. Asiakkaan näkökulmasta tämä ei ole hyväksyttävää. Lisäksi tuotannon määrä voi vaihdella mm. vuodenajan mukaan ja eri tahdissa tarpeen kanssa. Osa asiakkaista voi olla huolissaan myös tuoteturvallisuudesta. Tuottajien on pystyttävä luomaan luottamusta tuotteeseen.

Kirjoittajat, Susanne Heiska ja Miika Tapio, ovat erikoistutkijoita Luonnonvarakeskuksessa